Viime viikon tiistaina omatoimiset Vuokkosilla. Tehtiin puomia etupalkalla, vauhdikkaista takaakiertoja - näille pitäisi alkaa miettiä jotain ratamaisia treenejä, kun yksittäisinä menevät pääsääntöisesti hyvin - ja keppejä etupalkalla itsenäisellä pujottelulla eli niin, että jäin itse lähetyspaikkaan.
Keskiviikkona ryhmätreeneissä tehtiin rataa. Kellotettiin muutama pätkä ja oli kyllä ajatuksia herättävää tämä. Kahdesta ensimmäisestä kohdasta sanoin jo rataantutustumisessa, että toinen ohjausvaihtoehto olisi meille varmaan nopeampi, mutta valitsen kuitenkin yksinkertaisemman ohjauksen mieluummin. Kolmannesta olin varma, että valitsemani reitti olisi meille nopein. Lopputulos oli se, että kaikissa kolmessa se toinen vaihtoehto oli nopeampi kuin minun valitsemani, eroa oli pienimmillään pari kymmenystä ja suurimmillaan muutama. Yhteensä näillä kolmella muutoksella olisi napannut suoritusajasta pois noin sekunnin ja se on muuten tosi paljon kolmosluokan hyppärillä. Olen kuvitellut pyrkiväni aina valitsemaan ne nopeimmat ohjausvaihtoehdot, mutta vain yksi kellotuskokeilu riitti osoittamaan, että tosiasiassa en niin tee, vaan valitsen ensisijaisesti selkeän ja yksinkertaisen vaihtoehdon, vaikka tietäisin, että joku toinen olisi nopeampi. Pohtimisen arvoinen asia!
Omatoimipuolella tehtiin muutama toisto keppejä samaan tyyliin kuin edellisenä päivänä eli etupalkalla ja itsenäisesti pujotellen.
Loppuviikosta ei enää hallille menty. Lauantaina kävin Lahden KV-näyttelyssä Kirpun veljen Paten kanssa. Kirppukin oli ilmoitettu, mutta ei tullut kuntoon. Patelle vara-sert ja cacib.
Tänään tiistaina suunnattiin taas Vuokkosille tekemään ihan pikaiset treenit. Ensin testailin vähän vetolelulla palkkausta. Leluthan eivät itsessään ole Kirpulle oikein mitään toisin kuin vaikka Waltterille, joka on seitsemännessä taivaassa pelkästään siitä, että saa pallon suuhunsa :) Kirppu sen sijaan tykkää leikkiä lelulla ihmisen kanssa eli joko jahdata ihmisen heittelemää lelua tai vetää vetolelua ihmisen kanssa. "Kuolleella" lelulla ei ole Kirpulle mitään arvoa ja eteen putoavan lelun se juuri ja juuri noteeraa, mutta mikään palkka se ei itsessään Kirpulle ole. Agilityssa Kirppu on valinnut palkakseen vinkupallon jahtaamisen ja sen ympärille on meille kehittynyt leikki, jota Kirppu itsekin aktiivisesti hakee ja joka on jo vuosia ollut sille palkitsevaa treeni ja kisa toisensa jälkeen - ei mikään pikkujuttu koiralla, josta ei ensimmäisten vuosien aikana koskaan tiennyt, mikä lelu/leikki minäkin päivänä sattuisi hotsittamaan.
Ongelma tässä palkkauksessa on kuitenkin se, että sitä ei voi käyttää (tai se ei ainakaan Kirpulla toimi) tilanteessa, jossa koira pitäisi palkata tarkasti tiettyyn kohtaan - esim. takaakierrot. Kirppu hakee vinkupalloa, kun saa jahdata sitä, mutta ei ota sitä suuhunsa, jos se lentää suoraan sen eteen. Namikippoa olen käyttänyt etupalkkana, mutta "heittopalkkana" ei sekään toimi, koska Kirppu närkästyy siitä, että heittelen sitä pakasterasioilla :) Joskus olen käyttänyt pelkkiä nameja, mutta niiden pitäisi olla riittävän isoja, ettei koira joutuisi niitä haistelemalla hakemaan, ja heittele nyt jotain kokonaisia lihapullia tuollaiselle pikkusinttiäiselle tekniikkatreenin jokaisella toistolla...
Vetolelua Kirppu on pikkupennusta saakka tuonut innokkaasti käteen ja nyt päätin lähteä kokeilemaan, josko siitä saataisiin palkka näihin tilanteisiin. Lainattiin Waltterin narupalloa ja leikittiin sillä ensin ihan normisti - Kirppu oli ihan hurjana! Sitten aloin tiputella lelua maahan ja juosta itse karkuun, tämä toimi tosi hyvin eli Kirppu hyökkäsi lelun päälle ja juoksi perääni jatkamaan leikkiä. Nopeasti päästiin siihen, että teetin pieniä tehtäviä - esim. siivekkeenkierto - josta sitten narupallo lensi palkaksi Kirpun eteen ja minä juoksin taas karkuun. Lopuksi vielä parit takaakierrot kovasta vauhdista ja samanlainen palkkaus. Kyllä toimi! Tätä palkkausvaihtoehtoa täytyy nyt vahvistaa muutaman kerran ja jos se näyttää toimivan riittävällä varmuudella niin sitten pidetään se mukana niitä tilanteita varten, joihin ei vinkupallo toimi.
Pieni asia, iso hyvä mieli!
Lopuksi muutama toisto keppejä etupalkalla. Alettiin työstää sisäänmenoja niin, että kepit ovat ohjaajan ja koiran välissä - näitä ei hassua kyllä ole koskaan tähän mennessä tehty. Tänään aloitettiin avokulmilla ja päästiin hyvään alkuun, ongelmia ei ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti